Asumaton talo, vai eikö sittenkään? 2/2
Moikka, ja tervetuloa lukemaan jatkoa Asumaton talo, vai eikö sittenkään?- jatkotarinan toiseen puolikkaaseen ja samalla viimeiseen osaan. Ykkösosan voit lukea tästä, jos sitä et vielä ole lukenut :)
Asumaton talo, vai eikö sittenkään? 2/2
Olohuoneessa, vanhassa nahkanojatuolissa istui iäkäs, silmälasipäinen nainen, joka näytti tutkailevan reseptikirjaa.
Ajattelen tätä kirjoittaessanikin; miksi, oi miksi avasin sen oven?
Joka tapauksessa, yritin hiipiä pois mahdollisimman hiljaa, mutta jalkani kolahti oveen. Nainen pomppasi pystyyn ja otti kaulimen viereiseltä pöydältä. Jo siinä vaiheessa tiesin olevani ongelmissa.
"Kuka olet?" tämä tietysti kysyi. Vastasin totuudenmukaisesti (olisi ehkä pitänyt valehdella) oman nimeni, ja nainen tivasi heti perään: "Sinä! Pitääkö paikkansa, että varastit kukkia ruusupenkistä?"
"Kyllä, rouva", vastasin rehellisesti.
"Ne olivat kaikkein kauniimpia ruusujani!"
"Anteeksi", sanoin ja lisäsin asian, jota myöhemmin kaduin. "Voinko hyvittää tekoni jotenkin?"
Nainen muuttui mietteliääksi ja vastasi pian: "Voit. Minulla on paljon puutarhaa, täynnä rikkaruohoja. Voisitko kitkeä ne pois?"
Minä inhoan rikkaruohojen kitkemistä. INHOAN. Mutta mikäs auttoi, olin luvannut hyvittää tekoni. Niinpä vastasin kohteliaasti: "Tietysti."
Mutta tietysti naisella oli vielä jotain hihassaan: "Voit asua tuolla vajassa pari päivää, ettei sinun tarvitse välissä lähteä kotiin."
Eih! Tuo tietysti siksi, etten pääsisi livistämään. Minusta oikeasti alkaa vaikuttaa, että tuo nainen on mökkihöperöitynyt! Hän ei ole käynyt ulkona varmaan vuoteen.
Rakas sisareni, ymmärrät varmaan nyt tuskani? Olen raatanut täällä jo päivän (on kauhean kuuma), enkä jaksaisi enää edes nähdä rikkaruohontynkääkään!
Joten ole kiltti, niin kiltti, että tulet jotenkin vapauttamaan minut tästä orjuudesta!
En pyydä muuta.
Anovin terveisin,
Jane
Tulikos tästä hieman lyhyt? Itsestäni tuntuu siltä 😂
No kuitenkin, toivottavasti pidit :) Itseäni jokin jäi kaihertamaan, mutta se on nyt voi voi 😄

Auki jäävät loput ovat parhaita, se oli yksi syy siihen miksi pidin tästä tarinasta! Kappalejakoja vieläkin liian paljon, mutta ei se niin paljoa haittaa. Mulla oli muuten itselläni joskus vaihe, jonka aikana käytin todella paljon merkkiä ; . Etenkin ensimmäisessä osassa sitä aika paljon käytettiin, ja kieliopillisesti pari kertaa väärässä paikassa. Ehkä sun pitäisi tarkistaa vaikka netistä, missä kohdissa tuota merkkiä kuuluu käyttää? :) Oli miten oli, pidän tästä paljon! <3 <3
VastaaPoistaKiva, kiitos paljon <33
PoistaTosiaan tuota ; merkkiä käytän lähinnä silloin, kun se tuntuu sopivan tekstiin. Pitää kyllä tarkistaa se netistä :)
Ai niin, oli vielä pakko tulla sanomaan: sen nimi on puolipiste. Ei muuta tällä erää :D
PoistaOkei, en tiennytkään :)
PoistaOlenkos mä kommentoinut tänne? En kai. Noh, kuvailu oli kyllä laadukasta, mutta tarinan loogisuudesta en ihan tiedä... Silmään pisti erityisesti yksi kohta: jos Jane on vankina siellä talolla, miten hän lähetti kirjeen? Vai kirjoittiko hän sen vain itselleen pitääkseen asiat selkeinä? En oikein tiedä, mitä mieltä olen kakkososasta, mutta ykkösosa oli loistava! 🤍
VastaaPoistaOlen samaa mieltä... Ykkösosaa kirjittaessani halusin tehdä kakkososan, mutta tuo loogisuus ei aivan osunut kohdalleen.
PoistaMielessäni olen ajatellut, että talon ohi virtasi joki ja Jane löysi jostain tyhjän pullon, johon hän tunki kirjeen ja heitti sen jokeen :)
Kiitos kommentistasi <3