Pisara

 


Moikka!

Anteeksi, kun mulla on ollut nyt pidempi postausväli. Ajattelin sen täytteeksi loihtia runon, joita on tässä blogissa kyllä jo enemmän kuin tarpeeksi.

Tämä runo on osin iloisen sävyinen, mutta osin ehkä hieman surullinen :)

Tämän postauksen jälkeen, luultavasti 14, 15 tai 16 päivä tulee yksi postaus, ja 20, tai 21 päivä Q&A:n vastaukset! :) Tämä harva postausväli siksi, että ideat ovat hyytymässä ja aikaa ei hirveästi ole :/

Voi olla, että jossain kohtaa joudun pitämään pienen tauon, jotta saisin postauksia kasaan, ja aikaa muillekkin kesälomahommille :)

Mutta, siirtykäämme runon pariin:


Pisara

Pieni, läpinäkyvä

vain niin täydellinen

juuri sellainen,

hohtava, ihmeellinen.

Siitä kuukin heijastuu,

upea maailma

pois suru,

ikävä ja kaipuu

iloa, kauneutta

levittää,

paikkaan julmaan ja ikävään.

Mutta niin kuin astian,

niin kuin ihmisen

senkin voi rikkoa

vain yksi osuma,

kohtalokas kuolema

ja se on hajonnut,

levinnyt ympäriinsä.



Okei, mitä piditte? Liian lyhyt, liian pitkä, puuttuiko jotain, kirjoitusvirheitä tai muuta parannettavaa?

Kommentit

  1. Mielestäni sopivan pituinen, enkä bongannut kirjoitusvirheitä.
    Mä en oikein tiedä, että mitä sanoisin tästä, sillä tämä ei oikein iskenyt. (Musta tuntuu että kommentoin nykyään kaikkeen näin)
    Ei siis paras teksti Sammalen sanapolusta ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et sä noin kaikkeen kommentoi!! Tiedän tuon tunteen, että teksti ei oikein iske, ehkä sitten ensi kerralla :)
      Mutta kiitos kommentista! <3

      Poista
  2. Ei ehkä ihan niin hyvä kuin jotkut runot, mutta jokin rytmissä ja riimeissä oli lupaavan oloista! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Linkinvaihtajani!

Tauko edessä

Q&A vastaukset!