Tähtien tuike
Hei!
Tämä postaus on taas kerran runo, toivottavasti se ei haittaa :)
Tähtien tuike
Kun katsot ylös taivaalle,
mustalle, tummalle
näät sä tähdet tuhannet, miljoonat
jotka sulle, juuri sulle vilkuttavat.
Pienet tähdet vedestä heijastuu
ja kun katsot toista silmiin,
sieltä ne kuvastuu.
Täynnä onnea, uutta aikaa
ne tuikkivat kauniisti,
loistavat kirkkaasti
valaisevat yön pimeän
jokaisen ystävän.
En tiedä, mitä sanoa tästä. En osaa sanoa, menikö hyvin ja jos ei, mitä on parannettavaa.
Olisi kiva, jos te voisitte kertoa mulle sen.
Lempparikohtani oli ehkä tuo "Pienet tähdet vedestä..." ja siitä pisteeseen saakka :)

Eka! Siis. Olet. Niin. Lahjakas! Sinua parempaa runoilijaa ei olekaan! Siis toi "Pienet tähdet vedestä heijastuu" pureutui mun sieluun. Keksi?
VastaaPoistaVoii kiiitos <33
PoistaOmasta mielestäni Olivian ja Annin runot on parempia, mutta tääkin sujui :)
Oleppa hyvä, olet sen ansainnut! 🍪
Unohdin mainita, että siis luin tämän varmaan kolmesti! Niin hyvä se oli. Ai, ja kiitos keksistä! *Rouskuttaa keksiä*
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaOle hyvä vaan :)
Tässä oli kyllä jotain todella kaunista... 🤍 Mutta voisiko tuon yhden säkeen muuttaa muotoon "Näet sä tähde, tuhannet, miljoonat"? Se kuulostaisi loogisemmalta. (Hei, en mä turhasta pilkunviilaajaklubin jäsenyyttä ansaitse! :D)
VastaaPoistaKiitos <3 💚
PoistaJoo, totta puhut. Vaihdan sen :)